Erottaako smogin ja pilvet?Jotta ei ihan vainoharhailuksi menisi, niin viime viikonloppuna herkuteltiin maukkailla pihveillä ja mielettömän hyvillä katkaravuilla. Pihvejä nautittiin oikein kahteen otteeseen, kun perjantai-iltana käytiin argentiinalaisessa ravintolassa ja sunnuntaina meidät kutsuttiin naapuriin (eli tähän Condesin alueelle) nauttimaan grillin antimista. Välissä piti tietenkin harrastaa liikuntaa, ja käytiin vihdoin testaamassa vaelluskenkiä Cerro Provincialla. Meiltä kului 4,5 tuntia nousta ja laskeutua 1000 metristä 1800 metriin. Mutta oli se sen arvoista! Hiemanhan tuo rasitus tuntui etureisissä, vaikkei Cerron huipulle vielä(kään) edistytty. Pitänee varata siihen ihan kokonainen päivä tai pari päivää.
Jukka vaellusurakan puolivälissä eli laskeutuminen alkamassa.Pääsimme vuorikävelyllä kosketuksiin paikallisen luonnon kanssa. Ylimmissä metrilukemissa bongattiin joko koira (niiden kanssa ihmiset noita polkuja täällä kiipeää) tai kettu. Ihmisiä se vältteli sen verran, että ketuksi epäiltiin. Toisaalta chileläiset katukoirat eivät haistelun lisäksi juuri hae ihmiskontaktia, ellet kävele suuri lihaköntti mukana ;) tai ole juoksulenkillä hämärän aikaan.
Kettuko?Laskeutuessamme polkua alaspäin, näimme jonkun suuren siipivälin omaavan linnun erittäin läheltä. Kaverilla oli vahtipaikka aivan liki polkua ja se suoritti tarkkailulentoja aivan meidän lähettyvillä. Vähän pelotti, kun lintu liiteli parinkymmenen metrin päästä ja saattoi nähdä, että ei mikään pikkukotka ole kyseessä! Kotka (mahdollisesti joku mustarinta...) se kai oli, siipiväli oli hurja, muttei yllä gondorikotkan kokoon. En välittäisi kohdata kumpaakaan niistä enää kovin läheltä...
Voiko tästä kuvasta tunnistaa, mikä kotka/haukka kyseessä? Iso se oli!
Tulevana viikonloppuna onkin ohjelmassa halloweensyntymäpäiväjuhlat. Jipii. Santiagon keskusta on pullollaan kiinalaisten valmistamia muovikurpitsoja ja erilaisia kostyymejä, pääasiassa lasten koossa. Ja neljän tunnin sitkeän etsinnän jälkeen löysimme aikuisten koossa jopa hurjat kaksi erilaista naisten asua. Tietenkin aina voi ostaa kissankorvapannan ja kiinnittää hännän pepun korkeudelle, mutta eikö se ole vähän vanha juttu? Tuli ikävä kirpputoreja, täällä kun niitä on kovin vähän - eli en ole törmännyt yhteenkään.
Tuolla myö asutaan
6 kommenttia:
Ihania vaellusmaisemia!! :) Tulee ihan retkeily- ja vaelluskuume, kun sun juttuja lukee. Mukavia Halloween-pirskeitä, ratkesiko tuo pukeutumisongelma?
Täällä oli muutes tänä aamuna -5 pakkasta... Kylmä! Kovin on harmaata, kun lumi puuttuu, ja sitä varmaan saakin vielä odotella. ;)
Mutta onneksi oli aurinkoinen päivä - eli ihan loistava ilma tänään.
Toi lintu näyttää kovin paljon samalta kun ne joita käytiin perussa ihmettelemässä. Mertsi ehkä osaa kommentoida onko samaa mieltä :) Ne perun linnut oli kondoreita.
Tiina
Ei ole kondori, ne on isompia. Vaikka mua kyllä pelotti kun se liiteli siinä ihan lähellä ja siinä polun yläpuolella. Kuvien laatukin on mitä on, kun piti olla valmiina syöksymään lähimmän pensaan alle :P Ja kamerakin palautettiin kauppaan ton reissun jälkeen, sen verta huonoja kuvia tuottaa Nikonin Coolpix. Nyt on matkassa Sonyn Cybershot :P
Täällä on +33 Celsius-astetta tänään :P ja huomenna meitsi on kasariteemalla liikkeellä :D
Voisko toi koira/kettu olla joku kojootin sukulainen, kun ei se ihan perinteiseltä ketultakaan näytä... Ja jee, mä en ole enää ainoa tuntemani ihminen jolla on sonyn cybershot (tosin mä en oo vieläkään keksinyt, miten se masiina ottaisin ne kuvat vähän nopeammin, niin ettei kaikki tärähtäisi...)!
Juu, ihan totta Tiina. Saman näköisiä kavereita nuo lentävät on, kun Perussakin. Kokoa onkin vaikea määrittää kuvista. ;) Vitsi siellä on lämmin, ihanaa!! :)
Suvi: Jos se on se koevastauksen konootti tai pingo :D
Sen sun Cybershotin ongelmiin voi saada vastauksia pistämällä merkin ja mallin googleen... aika paljon löytyy erilaisia ongelmanratkaisusivuja. Mut aika hitaalta se välillä vaikuttaa kuvaa ottaessa. Vähän on ikävä Ixusta :)
Lähetä kommentti