maanantai 25. tammikuuta 2010

Lovely but stinky Valparaiso

Eli ihana mutta haiseva Valparaiso. Tehtiin viikonloppuna noin 24 tunnin reissu kyseiseen kaupunkiin, jossa sattui sopivasti olemaan kulttuurikarnevaalitkin vielä. Meteliä ja melskettä riitti aina aamuun asti. Tässä kuvia, joista saa jonkilaista kuvaa paikasta.

Katujen varsilla näkyi paljonpaljonpaljon hienoja graffiteja!

Yleiskuvaa Ascensor Reina Victorian yläpysäkiltä Cerro Carcelille päin.

Cerro Alegre, kortteli edellisen kuvan ottopaikalta. Hieman erilainen näkymä!

Santiagossa oli viime viikolla äärimmäisen kuumaa ja olo oli jo melkein tukala. Kävin torstaina ostoksilla Patronatolla ja + 36 Celcius-asteen lämpötila teki reissusta melkoisen tukalan. Kolmituntisen shoppailureissun jälkeen oli aivan vetämätön olo, huolimatta mukana kulkeneesta vesipullosta ja tuorepuristetusta mansikkamehusta. Valparaison kahdenkymmenen lämpöasteen tienoilla pyörinyt lämpötila ja pilvisyys olivatkin ihanan virkistävää vaihtelua. Mäkisessä kaupungissa jaksoi kävellä ja pyöriä ihmettelemässä tätä paikkaa, joka muistutti minusta hieman Genovaa mutta oli kuitenkin samaan aikaan täysin erilainen kuin mikään aiemmin näkemäni kaupunki.

Cerro Alegren rantaan vievällä paseolla (Paseo Atkins?) oli korkeuseroja!

Aivan majapaikkamme seinän vieressä (vasen puoli) kulki tämä "katu", joka näkyi myös alueen kartassa.

Välillä jalkakäytävä oli aivan eri tasossa kuin vieressä kulkeva katu.

Templeman kadulla oli armeliaasti portaat, joita tästä kaupungista löytyy muutenkin paljon.

Valparaiso on kymmenille kukkuloille rakentunut kaupunki, joka löytyy myös UNESCOn maailmanperintökohteista. Juurikin yllä olevissa kuvissa näkyvä Cerro Alegre on perintökohteiden listalla. Kaupungista löytyy enemmän tunnelmaa ja elämää kuin Santiagosta, minun mielestäni. Liekö myös viikonlopun karnevaaleilla ollut vaikutuksensa siihen, että kaduilla leijaili vahva keltaisen nesteen käry ja vanoja näkyi jokaisen mahdollisen kulman tai nurkan kohdalla.

Valparaisosta noin 40 km pohjoiseen on mannerlaattojen siirtymäkohta, jossa sattuu usein maanjäristyksiä. Luonnollisesti se näkyy hieman taloissakin (valkoisempi talo on halkeillut).

Taloja talojen päällä.

Käyttääkö kuljettaja matkustajanpuoleista ovea?

Ei se niin justiinsa ole.

Valparaiso

Majoituimme hostellissa, jota meille suosittelivat sekä Siina ja Jani, että muutama muukin. Paikka on taiteilijahenkinen, kuten koko kaupunkikin, mutta erittäin siisti ja talo todella hieno. Talo sijaitsee Cerro Carcelilla ja on yhteensä 5-kerroksinen. Jos olette Valparaisoon menossa, ja haluatte aistia hienoa tunnelmaa sekä asua sosiaalisessa, siistissä sekä rauhallisen rennossa hostellissa, suositellaan tätä paikkaa.

Casa Verde Limónin yhteistiloissa riittää korkeutta!

Myydään tontti. Anyone? Ja mikä tonttipula siellä pk-seudulla oikein on?

Maalaisitko sinä näillä telineillä seisten?

Karnevaalihuumaa jatkui lauantain ja sunnuntain välisenä yönä aina aamun tunneille asti. Koska Valparaiso ja naapurissa sijaitseva Viña del Mar, joka on uudempi ja kauniimpi(?), ovat santiagolaisten rantalomakohteita, oli kaupungeissa ruuhkaa jo ilman karnevaalejakin. Kun sitten sunnuntaina menimme bussiasemalle ostamaan paluulippuja, myytiin illan busseihin ei-oota ja jouduimmekin ottamaan lähdön jo iltapäiväkolmen aikaan. Päädyimme sitten kuluttamaan vähäisen ajan ennen lähtöä Parque O'Higginsin puiston kirpputoripöytiä kierrellen. Myyntikojuja oli lähes jokaisen kadun kulmassa, mutta puiston pöydillä oli vanhaa tavaraa antiikkikameroista vinyylilevyihin.

Parque O'Higginsin kirpputoritunnelmaa

Lemmikkihamsterikin oli otettu matkalle mukaan.

Ei kommentteja: